Elämä jatkuu...

Ralph on nyt ollut kotona muutaman viikon ja kaikki on mennyt oikein mukavasti. Kaikki ovat hyväksyneet pikkumiehen osaksi laumaa ja varsinkin Nasun kanssa ne ovat ihan parhaita kavereita, mikä on tosi mukavaa, koska Nasu oli vähän yksinäinen välillä kun eivät nuo vanhemmat kissat sen kanssa halua leikkiä.

Täällä siis vedetään usein rallia ja jostain syystä rata kulkee sänkyni kautta, joten olen nukkuessa saanut vammoja yli pinkovien kissojen kynsistä... No ei mitään vakavaa onneksi, eikä sentään naaman yli ole juostu.

Ralph on kovin äänekäs kaveri ja sillä on aina mielipide kaikkeen. Ja vahvoja mielipiteitä onkin. Jos poika ei jostain tykkää se kyllä ilmaisee mielipiteensä hyvin selvästi kovalla äänellä. Myös kehräys on kovaäänistä ja sitä kuuluukin sitten jos kissaa vähänkin koskettaa. Yleensä se nukkuu Nasun kanssa tai ihan kiinni minussa. Kaikenkaikkiaan aika loistava persoonallinen pakkaus.

Nyt on ekoihin näyttelyihinkin ilmottauduttu, eli vähän jännittää. Varsinkin kun näyttelyvenytys oli alkuun yksi niistä jutuista joita poika ei halunnut tehdä. Onneksi se on hulluna pakastekuivattuihin nameihin ja niiden avulla on saatu vähän venytystäkin harjoiteltua. Laitetaan vielä pari kuvaa herrasta.